Algeria (maaliskuu)

Maaliskuussa matkustimme
aina Algeriaan asti:
etenimme Euroopasta -
välissä vain Välimeri.

Saimme vihdoin viisumitkin
lähetystön lähettämään -
viisi viikkoa viipyivät
Tukholmassa tutkittuina.

Koneenvaihto kotoisasti:
Istanbul ei ihmetytä,
tuntuu vain turvattomalta -
Turkki tullut jo tutuksi.

Pääsiäiseksi pääsimme
maistamaan muslimimaata;
uuteen maahan uskalsimme,
astua Afrikan arkeen.

Alger'ssa hotelli Albert
ajansyömä asuntomme -
toiletissa toivomista:
vessaa ei voinutkaan vetää.

Marttyyreille mahtavaksi
muistomerkki muodostettu:
kukkulalle kuninkaaksi -
kaukaa katsoo kaupunkia.

Liian kanssa liikennettä -
autoruuhkat runsaimmillaan;
Grande Poste poissa toiminnasta,
syyttä suotta suljettuna.

Raahauduimme ravintolaan:
vaatimaton Des Facultes
esitteli entrecotet,
kaksi kauden hedelmääkin.

Erilainen El Aurassi:
hotelli jo hohdokkaampi,
huoneet hieman hulppeammat -
näköalat näytettävä.

Nousimme myös Notre Dameen:
Afrikan arabiversio;
basilika parhaimmillaan -
kortit kirkosta koottava.

Kasbahissa kapusimme
portaita pitkin ja poikin -
museoita mukavasti,
monenlaista moskeijaakin.

Sitten vuorossa Woody Grill,
kuppila kulmatalossa:
keitto, kebab kelpasivat -
jälkiruoat järkevästi.

Varsin valkea kaupunki:
menneen ajan arvokkuutta -
rakennukset rapistuneet
siirtomaavallan varjossa.

Aamiaiset aika laihat:
patonkia palasina,
leivonnaisia leveästi -
mahan täydeltä makeaa.

Arabiaa aina kuuli -
ravintolan listat ranskaa;
englanti ei esiintynyt
erityisemmin edukseen.

Diilit tehtiin dinaareina -
vaihtui varmasti valuutta;
säässä kevään kepeyttä,
yöllä yksi ukkonenkin.

Perintökohdetta kohti
tulimme Tipasan tietä:
Kleopatran leposija,
mausoleuminsa mahtava.

Cherchellissä keskuspuisto:
pylväät pysyneet pystyssä;
lehdet vain puuttuivat puista -
kuuluva rukouskutsu.

Paha paikoitusongelma -
täpötäysi lounaspaikka:
jouduimmekin jonottamaan
kaikenlaisia kaloja.

Arkeologinen alue:
raunioita rannikolla -
paljon väkeä paikalla,
pikkuisetkin piknikillä.

Viisi tuntia tulimme
rautatietä rattoisasti:
juna osasi Oraniin,
satamakaupunkiin saakka.

Asuntona Ambassadors,
hieman hienompi hotelli;
hissi ei hinannut meitä,
jätti kerrosten keskelle.

Oranin omat leijonat
pankin edessä patsaana;
pani poliisi poistamaan,
valokuvat varjoon vaati.

Rohkaiseva Royal Hotel
huoneisiin ei huolinutkaan;
Sacre Coeurkin sabotoitu:
kirkko tehty kirjastoksi.

Linnoitukseen liikuttava,
Santa Cruziin saavuttava,
kohottava korkealle
kaupungin kattojen ylle.

Liikaa väkeä välillä
kaduilla ja kaupoissakin
melkoisessa metelissä
lauantai-illan ilona.

Oranissa orkesterit
rai-musiikin muodostavat;
Camus'n "Rutto" kaupungista
nosti Nobelin palkintoon.

Kaksi suurta kaupunkia,
miljoonissa mitattuna -
Alger aina ensimmäinen,
Oran kakkonen kannoilla.

Maassa ei näy matkailua,
tunneta ei turismia;
oppaillakin opittavaa -
parantaa voi palvelua.

Viiden päivän vierailulla
aimo annos Algeriaa -
arabikulttuurin kuva
Pohjois-Afrikan poluilla.

Varsin paljon vaihtoaikaa:
seitsemän tuntia tullessa;
Istanbulissa istuimme
lounasajan loungessamme.

Öinen lento levon vaati,
unen tarve uuvuttava;
vuodetta ei vuorokauteen -
vähän väsytti välillä.